Menu
Tekoälyn arvellaan yleisesti olevan kaikkein suurin teknologinen mullistus seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämän mahdollistaa tietokoneiden nopeasti kasvava laskentateho, lähes loputtomasti tarjolla oleva data sekä kone- ja syväoppimisessa tapahtuneet edistysaskeleet.
Esineiden internetillä (Internet of Things, IoT) tarkoitetaan nimensä mukaisesti yhä useampien esineiden kytkeytymistä internettiin. Pienten ja halpojen prosessoreiden sekä langattomien verkkojen ansiosta käytännössä mikä tahansa pilleristä jääkaappiin tai autosta lämpömittariin voidaan ja tullaan kytkemään osaksi esineiden internetiä.
Sensorit, biometriset tunnisteet ja siruteknologia ilmestyvät myös ihmisiin. Oman itsensä tarkkailu laitteiden avulla alkaa olla jo arkipäivää. Ihmisistä, esineistä, laitteista ja koneista kerätään yhä enemmän dataa, minkä pohjalta ennakoiva analytiikka luo malleja ja ennusteita siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tämän perusteella ihmisille voidaan antaa ennakoiden suosituksia. Tulevaisuudessa tekoälyä pystytään hyödyntämään etenkin terveydentilan ennakoimisessa: potilastietoja analysoimalla pystytään tekemään hyvissä ajoin päätelmiä ja tukemaan kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyä.
Lähteet:
Linturi, R. ja Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037: yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.
Tulevaisuuspankki
Ubiikki ympäristö ja tavaroiden internet https://tulevaisuuspankki.fi/fi/basket/Ubiikki%20ymp%C3%A4rist%C3%B6%20ja%20tavaroiden%20internet
2020-luvun perheillä on uudenlaisia tarpeita, jotka kohdistuvat niin yhteiskuntaan, työnantajiin kuin palveluntarjoajiin. Perhekäsitys elää uudelleen määrittämisen aikakautta. Uudenlaisia ajatuksia ja yrityksiä tarvitaan perhemyönteisyyden jälleenrakentamiseen. Perhemyönteisyys nousee niin populaarikulttuurissa kuin työpaikoillakin.
Elämänkaari-ajattelu itsessään on jo muuttunut. Opiskelut kestävät pidempään, lapsia saadaan keskimäärin vanhempina, naiset ovat enenevässä määrin työelämässä ja eläkkeelle ei jäädä välttämättä koskaan. Lapset saatuaan kaupungeissa asuvat yli 30-vuotiaat ruuhkavuosiaan elävät perheet eivät halua jäädä kodin seinien sisäpuolelle, vaan he haluavat nauttia kaupunkikulttuurista. Tämä vaatii kaupungeilta ja palveluilta perhemyönteistä muotoilua. Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin keväällä 2021.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Mannermaa, M. 2008. Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, Sanoma Pro
Kansallinen lapsistrategia. 2021. Sosiaalia- ja terveysministeriö
https://stm.fi/lapsistrategia
Tekoälyn ja koneoppimisen ansiosta koneet pystyvät analysoimaan tietoa, tekemään johtopäätöksiä, suorittamaan itsenäisiä toimenpiteitä sekä olemaan vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa luonnollista kieltä käyttämällä. Esimerkiksi kasvojen mikroilmeiden, äänensävyjen tai sensoridatan perusteella tekoäly pystyy tunnistamaan tunteita ja tunnetiloja sekä mukauttamaan palvelua. Tulevaisuudessa voidaan siirtyä kokemusperäiseen hinnoitteluun. Aivotutkija Katri Saarikiven johdolla Helsingin yliopistossa on ollut NEMO Natural emotionality in digital interaction)-tutkimushanke, jossa tutkittiin, miten tunnetietoa voisi välittää internetissä.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Helsingin yliopisto. 2015. Lisää tunteita verkkoon
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lisaa-tunteita-verkkoon?publisherId=3747&releaseId=27731039
Suomessa kuolema on tabu ja vain harva näkee kuolleen ihmisen. Ajasta, jolloin ruumiin äärellä valvottiin on tultu kauas ja kuolemasa on etäännytty. Viime aikoina kuoleman ja surun ympärille on alkanut nousta uusia palveluita. Yhdysvalloissa Going with Grace -palvelu tarjoaa viimeisen matkan suunnitteluapua. Suomessa sureville – palvelu auttaa surutyössä ja pian markkinoille lanseerataan kirja: Tahtoisin sinun tietävän, joka auttaa aikanaan lähdön hetkellä ja sen jälkeen omaisia surutyössä ja asioiden hoitamisessa.
Lähteet:
https://sureville.fi/, https://goingwithgrace.com/, Instagram, Pinkit korkokengät
Kvanttitietokoneiden eksponentiaalisesti perinteistä suurempi laskentakyky mullistaa ja disruptoi laaja-alaisesti. Kaikki suuria datamääriä käsittelevät alat hyötyvät. Kvanttiteknologian hydöyntämiskohteita ovat muun muassa ilmastonmuutos, ennakointi, liikenne, terveydenhoito ja tieto- ja kybertuvallisuus. Kvanttitietokoneiden kehitykseen on investoitu maailmanlaajuisesti miljardeja euroja. VTT:llä rakennetaan 2021 Suomen ensimmäistä kvanttitietokonetta. Kaupallisesti hyödynnettäviä toteutuksia tulee arvioiden mukaan olemaan käytössä jo 2020-luvulla.
Lähteet:
VTT. 2019. Kvanttiteknologia – mitä ihmettä?
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kvanttiteknologia-mita-ihmetta
Andersson. C. 2020. 10 syytä miksi kvanttiteknologia pitäisi olla johdon ja hallituksen agendalla vuonna 2020 https://www.develor.fi/10-syyta-miksi-kvanttiteknologia-pitaisi-olla-johdon-ja-hallituksen-agendalla-vuonna-2020/
VTT. 2021. Kotimaisen kvanttitietokoneen rakentaminen etenee aikataulussa https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kotimaisen-kvanttitietokoneen-rakentaminen-etenee-aikataulussa
Hyvinvointivaltioissa työn saralla on meneillään murros, joka ei ole pelkästään digitaalinen, vaan myös inhimillinen. Liikehdintää on nähtävissä paljon. Keppi ja porkkana eivät enää toimi johtamisen välineinä. Tiedämme ihmisten motivoinnista ja innostamisesta enemmän kuin koskaan. Tutkimuksista tiedämme, että hyvinvoiva ja innostunut työntekijä on tuottavampi ja innovatiivisempi. Tiedämme, että motivaatioon vaikuttavat olennaisesti sisäsyntyiset tekijät: autonomia, pärjääminen, yhteenkuuluvuus ja työn tarkoitus. Silti organisaatioissa keskitytään usein enemmän ulkoisilla tekijöillä motivointiin, esimerkiksi rahaan ja titteleihin. Tiedossa on myös se, ettei varallisuus juurikaan lisää hyvinvointia tietyn pisteen jälkeen, joka tavoitetaan kehittyneessä yhteiskunnassa melko nopeasti.
Kun yritykset kilpailevat parhaista työntekijöistä, työntekijäkokemus ja yrityskulttuuri nousevat kilpailuetutekijöiksi, jotka kiinnostavat myös asiakkaita.
Lähteet:
Harter, James & Schmidt, Frank & Asplund, Jim & Killham, Emily & Agrawal, Sangeeta. (2010). Causal Impact of Employee Work Perceptions on the Bottom Line of Organizations. 5. 378-389. 10.1177/1745691610374589.
Ryan. R., M. ja Deci, E., L. 2000-. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being, American Psychologist, The American Psychological Association. Vol. 55, No. 1, 68-78
Kahneman, D. (2012): Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Terra Cognita. Hakapaino, Helsinki.
Digitalisaation myötä asiantuntijatyötä on mahdollista tehdä missä vain. Koronapandemia vauhditti ennennäkemättömällä tavalla digiloikkaa, kun työntekijät olivat pakotettuja siirtymään etätöihin. Työtä tehdään yhä enemmän digitaalisilla alustoilla ja työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee, myös asiakastyössä. Tulevaisuudessa työntekijä palkataan yhä useammin globaalilta markkinalta.
Ihmisen geeniperimän ja DNA:n selvittäminen arkipäiväistyy. Geeniteknologian kehitys mahdollistaa mullistavia hoitoja vaikeisiin sairauksiin ja ihmisen perimän parantelu yleistyy. Geenimuunteluun ja biolääketieteeseen liittyvää vanhentunutta lainsäädäntöä uudistetaan. Biologinen eriarvoistuminen ja yksilöllisen geenitiedon väärinkäyttö aiheuttavat suuria kysymyksiä – tulevaisuudessa keskiöön nousee bioetiikka.
Lähteet:
Mäkisalo-Ropponen, M. 2018. Geeniteknologia. 2018. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018.
Saxen, H. 2018. Bioetiikan näkökulma: Geeniteknologiavaltuutettu varmistaisi kansalaisten edun. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018
Wartiovaara, K. 2018. Lääketieteellinen geenitekniikka -pohdintoja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2018.
23andMe -geenitestit
https://www.23andme.com/en-eu/
Viime vuosina yhä useampi yritys on astunut avaruusmarkkinalle valtioiden rinnalle. Avaruuteen on aukeamassa ensimmäinen hotelli vuonna 2027.
Myös suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat olleet aktiivisesti mukana. VTT:n avaruusteknologiaosaamista hyödynnetään mm. maanpuolustuksessa ja -suojelussa, merenkulussa, liikenteessä ja arktisten alueiden tutkimuksessa.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
World’s first space hotel scheduled to open in 2027 Francesca Street, CNN 5.3.2021
https://edition.cnn.com/travel/article/voyager-station-space-hotel-scn/index.html
VTT, Avaruusteknologia
https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/avaruusteknologia
Äijö, E. 2017. Avaruusteknologia on nouseva bisnes: ”Kasvua voi verrata cleantechiin”
https://yle.fi/uutiset/3-9800377
Jo edesmenneen futuristin Mika Mannermaan (2008) mukaan teemme siirtymää monokulttuurista monikulttuurisuuteen, jossa on useita kulttuureja, uskontoja ja ei-uskontoja, etnisiä ryhmiä arvoja ja elämäntapamalleja. Suuret yhdenmukaisuudet jäävät historiaan. Yhdestä urapolusta on siirrytty monien mahdollisten ja samanaikaisten urien elämään. Moninaisuutta synnyttää myös globaali vuorovaikutus kaikilla elämän alueilla
Sosiaalisen median aikakaudella myös kaikenlaiset äänet tulevat kuulluksi. Esimerkiksi BLM-liike, kehopositiivisuus ja Me too ovat saaneet suuren näkyvyyden ja lisänneet keskustelua moniäänisyyden tarpeesta sekä normaaliuden käsitteestä. Yksilöllisyys korostuu ja palveluilta vaaditaan sensitiivisyyttä niin sukupuolen, etnisyyden, ulkonäön kuin persoonallisten preferenssien suhteen. Intersektionaalisuus on levinnyt sukupuolentutkimuksesta myös käytännön tasa-arvotyöhön.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Mannermaa, M. 2008. Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, Sanoma Pro
Emilie Wapnick, Ted Talk, 2015: Why some of us don’t have one true callling
https://www.ted.com/talks/emilie_wapnick_why_some_of_us_don_t_have_one_true_calling
Lego: Everyone is Awesome” by Matthew Ashton
https://www.lego.com/en-us/product/everyone-is-awesome-40516
Asiantuntijatietoa kyseenalaistetaan. Salaliittoteoriat leviävät. Tiedon ja tapahtumien paikkansapitävyyttä varmistellaan luottoasiantuntijoilla ja puolustetaan samankaltaisten kanssa. Mielipiteitä haetaan ja vaaditaan kaikilta tahoilta. Horisontaali luottamus vahvistuu ja luo samalla eriyttäviä kuplia. Pandemian aiheuttamassa murrosajassa etsitään uusia kollektiivisia totuuksia luomaan selitystä muutoksesta.
Myös yrityksiä kohtaan asetetaan uusia vaatimuksia luottamuksen suhteen. Luottamus on tapetilla erityisesti datan ja sen hyödyntämisen osalta. Datan keräämisestä, varastoinnista ja hyödyntämisestä ja siihen liittyvästä etiikasta ja yksityisyyden suojasta käydään aktiivista keskustelua. My data keskittyy henkilöiden oikeuksiin.
Suomalainen Platform of Trust kehittää datalle luottamusindeksiä (Data trust index) ja puhuu datan mutoilusta. Kumpi synnyttää tulevaisuudessa enemmän luottamusta ihminen vai kone?
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Mun tiedot
https://www.muntiedot.fi/
Platform of trust
https://platformoftrust.net/en/
Haastattelu: Vesa Ilmarinen, Platform of trust, 2021
Ihmisen, eläinten ja ympäristön terveys ovat tiiviisti kytköksissä. Globalisaatio, matkustaminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, biodiversiteetin köyhtyminen ja mikrobilääkeresistenssi aiheuttavat uhkia bioturvallisuudelle, kuten uusien eläinperäisten pandemioiden riskiä. Ilmastonmuutokseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat vesistöjen puhtauteen, satoihin ja eläinperäisten tautien leviämiseen. Bioturvallisuuden heikentyminen uhkaa ruokaturvaa.
Lähteet:
The Council of Europe continues working to enhance international co-operation against terrorism, including bioterroris. 2020. Council of Europe.
https://www.coe.int/en/web/human-rights-rule-of-law/-/bioterrorism-a-continuous-threat
Euroopan tilintarkastus tuomistuin. 2019. Mikrobilääkeresistenssin torjunta: eläinalalla on edistytty, mutta mikrobilääkeresistenssin aiheuttama terveysuhka on edelleen haaste EU:lle
https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/amr-18-2019/fi/
Kapitalismin tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä vilkasta debattia. Vastuullisuus ei ole vastakohta taloudelliselle menestykselle. Uudet ajatukset taloudesta kuten Kate Raworthin kehittämä donitsitalous ja Michael Porterin ja Mark Kramerin jaetun arvon malli haastavat kapitalismia.
Raworthin (2018) donitsitalouden malli ehdottaa uudistavaa ja eriarvoisuutta vähentävää talousmallia. Porterin ja Kramerin (2011) jaetun arvon mallissa osakkeenomistajien lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta hyötyy sekä välillisesti että välittömästi yrityksen menestyksestä. Yritysten tulisi aktiivisesti investoida yhteiskuntaan, ei vain pyrkiä hyötymään sen tarjoamista resursseista. Nykyisen kapitalismin haastajille on yhteistä se, että yritysten tulisi voittojen maksimoimisen sijaan huomioida niin työntekijät, yhteiskunta kuin planeetta.
Lähteet:
Raworth, K. 2018. Donitsitaloustiede – Seitsemän tapaa ajatella kuin 2000 luvun taloustietelijä, Terra Cognita
Porter, M., & Kramer, M. 2011. Creating shared value. Harvard Business Review.
https://hbr.org/2011/01/the-big-idea-creating-shared-value
Naisten biologia ja kuukausittainen hormonivaihtelu tunnustetaan tulevaisuudessa. Taiwanissa voi saada töistä vapaata kuukautisten vuoksi. Noin 15 prosenttia taiwanilaisnaisista on hyödyntänyt palkallista kuukautisvapaata. 2020- luvulla on kursseja vaihdevuosista kukoistavaan kuukautiskiertoon. Lähes kaikki naiset kokevat PMS-oireita. PMS:llä tarkoitetaan premenstruaalioireyhtymää: ennen kuukautisia tulevia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Vaikeita PMS-oireita on arvioiden mukaan 4–10 prosentilla naisista. Entä jos naisten erityispiirteistä tulee näkyvämpi osa tulevaisuudessa? Entä jos naisen hormonivaihtelut huomioidaan tulevaisuudessa? Minkälaisia mahdollisuuksia se tarjoaa?
Lähteet:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008227826.html, https://www.mehilainen.fi/pms-oireet-ja-niiden-hoito, Keskustelu, Koskelo, Vuori, Johansson ja Ahjoniemi, 2021
Tulevaisuudessa vanhuus on sairaus, jota voidaan hidastaa. Elinikä pitenee edelleen. Siirrymme ikäsyrjinnästä ikäpositiivisuuteen. Eliniän pidentyessä yhä iäkkäämmät ihmiset ovat työelämässä ja ikää ei enää nähdä haittana vaan vahvuutena. Vanhuksia ei enää suljeta laitoksiin, vaan heidät nähdään yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Sosiaalisen median myötä ikään liittyvät pelot hälvenevät. Vanhuus ja viisaus nähdään jälleen yhdessä. Organisaatioissa siirrytään ihmisen elinkaariajatteluun ja -muotoiluun.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Ikäpositiivusuus-Instagram-tili, 2021.
Sinclair, D. ja LaPlante, M. 2020. Elinkaari, Äänikirja: Aula & Co
Yritysten vastuullisuus on noussut valokeilaan ja muuttanut ihmisten kulutustottumuksia. Brändeiltä odotetaan kannanottoja ja ne politisoituvat. Yritys, jolla on selkeä yhteiskunnallinen tarkoitus, tarjoaa asiakkailleen ja työntekijöilleen mahdollisuuden samaistua. Arvoilla ja tarkoituksella voidaan luoda kilpailuetua. Yritysten merkitys maailman viheliäisten ongelmien ratkaisijoina korostuu kansainvälisen poliittisen järjestelmän ollessa murroksessa.
Suomalainen Prönö-alusta on kiinnostava esimerkki arvovetoisuudesta. Prönö on sosiaalisen median alusta, jonka tarkoitus on yhdistää arvoiltaan samanlaiset yritykset ja ihmiset toisiinsa. Alustalle rekisteröityessään kirjataan arvot. Lisäksi alustalla on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joista valitaan ne, joita yritys pyrkii toiminnallaan edistämään.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Edelman trust barometer special report in brands we trust? 2019
https://www.edelman.com/sites/g/files/aatuss191/files/2019-06/2019_edelman_trust_barometer_special_report_in_brands_we_trust.pdf
Unily. Future of the sustainable workplace in the age of COVID-19 and climate change
https://www.unily.com/insights/guides/future-of-the-sustainable-workplace-in-the-age-of-covid-19-and-climate-change
Haastattelu: Helene Auramo, Prönö, 2021
Monet yritykset, kaupungit ja valtiot ovat jo kauan sitten ilmoittaneet tavoittelevansa hiilineutraaliutta; toimintaa, joka ei lisää ilmakehän hiilipitoisuutta. Suomi tavoittelee pääsevänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Päästöttömyyden lisäksi hiilidioksidia on poistettava ilmakehästä joko hiilinieluja kasvattamalla tai kehittämällä sen talteenoton mahdollistavaa teknologiaa. Ilmastopositiivisuus tähtää siihen, että hiilijalanjälkeä ei ainoastaan minimoida vaan päästöjä kompensoidaan siten, että nettovaikutus ilmastoon on positiivinen – ilmakehästä poistuu enemmän hiiltä kuin syntyy.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Sitra, Tulevaisuussanasto
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/
Tieteen ja teknologian kehityksen myötä ihminen pystyy parantamaan suorituskykyään ja pidentämään elinikäänsä. Ihmisyyden rajat hämärtyvät, kun ihmiseen liitetään keinotekoisia lisäosia tai keinoälyä. Teknologia mahdollistaa myös lähes minkä tahansa kehon toiminnon mittaamisen. Palautteen avulla suoritusta, elämää ja hyvinvointia voidaan parantaa ja lisätä. Esimerkkinä tästä biohakereiden liike. Rikkain eliitti erottautuu biologisesti paranneltuina versioina. Tulevaisuuden yhteisöjä asuttavat luomuihmiset, geneettisesti muokatut ihmiset sekä kyborgit.
Lähteet ja trendin ilmentymät:
Biohakkerit
https://biohakkerit.fi/
